Flanaessin Kielet

Keolandilaisen tutkijan Yithomit Riitaisan viimeaikainen erikoistutkielma, jonka teossa häntä on avustanut Sam Benk

Kirjoittajat: Tim Bugler ja Ken Barns

Käännös Englannista: Ville Kulmala

Kielitieteet ovat jo pitkään olleet aliarvostettu aihe Flanaessin tieteellisellä areenalla. Suurin osa tutkijoista on hyväksynyt yksinkertaistavat ja tietyissä tapauksissa täysin väärät lingvistisen kehityksen mallit. Eräässä viimeaikaisessa tutkimuksessa todettiin että: "Suurin osa oppineista myöntää, että Itäisemmän Oerikin lukemattomista kielistä ainoastaan viittä puhuu riittävä populaatio, jotta niitä voidaan edes kutsua varsinaiseksi kieleksi". Tässä viitataan muinaiseen Baklunishiin, wanhaan oeridianiin, suloiseen, flaniin ja nk. "yleiskieleen". Tämä sama lähde jatkaa kertoen, että suloise on kuollut kieli, jota käytetään vain akateemisessa maailmassa. Hän myös väittää baklunishia puhutavan vain tiettyjen Paynimi heimojen keskuudessa, ja lisäksi että flania puhutaan vain Tenhin Herttuakunnassa.

Näiden kielten huhuttu yleinen käyttö on jäänyt täysin huomaamatta viime aikoihin asti johtuen kahden aerdi oppineen, Gaxyg Harmaan ja Renwir Teevesin nauttimasta liiallisesta akateemisesta kunnioituksesta. Heidän "proto-oeridianilainen" ja "monoglossaalinen" ("yleiskielen") teoriansa ovat vain vähän muuta kuin paikkansapitämättömiä oletuksia, perusteettomia väitteitä ja SuurKuningaskunnan propagandaa, jonka tarkoituksena on heidän aerdilaisten ennakkoluulojensa levitys. Onneksi viimeaikainen Keolandissa, Velunassa ja Furyondyssä tehty rekonstruktiiviseen kielioppiin ja vertailevaan kenttätyöhön perustuva tutkimus (nähtävästi Suurkuningaskunnassa täysin uusi ja vallankumouksellinen konsepti) on johtanut tämän alueen täydelliseen päivittämiseen, sekä "Oerikianilaisen" ja "Flan-Oerikianilaisen" teorioiden muodostumiseen.

Pitkän tähtäimen historiallinen lingvistiikka elää yhä alkuaikojaan ja tällä hetkellä tiedämme vain vähän neljän primäärisen ihmiskielen (flanin, sueliittisen, oeridiittisen ja bakluunisen) muinaisista yhteyksistä. On olemassa muutamia viittauksia jotka näyttävät viittaavan kaikkien näiden periytyvän yhteisestä oeriikkisestä ryhmästä, mutta näitä hypoteeseja on mahdotonta testata riittävästi ennen kuin Zeifiin ja sen länsipuolisiille alueille on tehty yksityiskohtainen tutkimusmatka. Huolimatta näistä puutteista, jälki-kataklysmisien aikojen osittain säästyneet tallenteet ja määrittelevä akateeminen analyysi ovat johtaneet merkittäviin löytöihin, jotka mitätöivät suurimman osan Aerdi oppineiden viljelemistä myyteistä.

Suurin yksittäinen virhe "yleiskielen" teoriassa on (muutamaan nimelliseen yhteensopivuuteen perustuva) päätelmä, jonka mukaan aerdi on "yhdistelmä muinaista baklunishia ja wanhan oeridianin Suurkuningaskunnassa puhuttua murretta". Vaikka Gaxygin ja Teevsin huono tutkimus ja kielenkäyttö johtopäätöksen vetoa vaikeuttavatkin, näyttää siltä, että he ovat saavuttaneet aiemmin mainitun johtopäätöksen sanojen "khan" ja "king" väliseen näennäiseen yhtäläisyyteen, sekä muutamaan vertailevaan kielioppiin huonosti tehtyyn viittaukseen.

Fankin Dyverssiläisen vastine on vakuuttavasti todistanut näiden vertailevan kieliopin lähes täydellisen paikkansapitämättömyyden, ilman niiden tukea "khan/king" yhtäläisyys on riittämätön historiallisten todisteiden kumoamiseen. Tästä huolimatta "khan/king" yhtäläisyys on huomionarvoinen seikka ylempänä mainittua Oerikinilaisen hypoteesin käsitellessä.

Toinen merkittävä virhe on väite siitä, että "muutamaa viimeisintä vuosisataa aiemmin oeridiani oli täysin vapaa ulkopuolisilta vaikutteilta". Tämä väite on niin selkeästi väärä, ettei sen käsittelyyn tarvitse uhrata enempää aikaa.

Lyhyt yhteenveto neljästä kieliryhmästä

Flanilaiset kielet

Vaikkakin Flanin maine Flanaessin "alkuperäisenä" kielenä on ollut jo pitkään kyseenalaistettu, on selvää että flanit olivat ensimmäiset Flanaessin asuttaneet ihmiset. Tämän hetkiset tutkimukset viittaavat siihen, että Flanilaiset kansanvaellukset täyttivät goblinoidien ja demi-ihmisten keskinäisten kansanmurhien täyttämien sotien jättämän tyhjiön. Muinainen flanilainen kieliryhmä on todennäköisesti pitänyt sisällään lukuisia murteita, mutta yleisellä tasolla se voitaneen jakaa neljään päähaaraan.

Neljä kielellistä päähaaraa ovat saaneet alkunsa neljästä suurimmasta esi-kataklysmisestä maantieteellisestä flan ryhmästä. Nämä ovat: koillisryhmä eli Arton, luoteisryhmä eli Quag, lounaisryhmä eli Seldon, ja keskusryhmä eli Nyr Dyv. Duntide joen kaakkoispuolen flan asutus vaikuttaa olleen minimaalinen, nykyään Suurkuningaskunnan hallinnassa olevilla alueilla asuvat flanit ovat peräisin keskusryhmästä, tämä on johtanut eräät tutkijat ehdottamaan, että keskusryhmä tulisi nimetä uudelleen kaakkoisryhmäksi. Toiset tutkijat kannattavat taas tukevat kantaa jonka mukaan keskusryhmän sisällä tulisi tunnistaa kaksi erilaista ryhmää, pohjoiskeskus ja eteläkeskus.

Kaksoiskataklysmiä seuranneet väkivaltaiset kansainvaellukset, johtivat lähes kaikkien flan kansojen alistamiseen. Poliittisen itsenäisyyden menetyksestä on seurannut kielellisen itsenäisyyden menetys. Kuitenkin muutama Flan kieli on yhä olemassa näinä päivinä.

Tenhah, jota puhuu yli puolimiljoonaa ihmistä Tenhin Herttuakunnassa ja sen lähialueilla. Tämä on tunnetuin hengissä säilynyt Flanilainen kieli, jonka johdosta itäiset tutkijat kutsuvat sitä (Moderniksi) Flaniksi. Tenhahin kieli periytyy suoraan muinaisesta koillis-flanilaisesta kielestä.

Shwanah, on Nummen Vaeltajien puhuma (lukuisia murteita sisältävä) kieli, joka periytyy myös muinaisesta koillis-flanilaista kielestä. Se kuitenkin sisältää lukuisia lainauksia baklunishista, jota läntiset paimentolaiset puhuvat.

Spaenhah, vaikkakin suurin osa Perrenlandin asukkaista on kaksi, tai kolmikielisiä, tämä on alueen vanhin kieli, jota puhuu noin 200 000 tuhatta ihmistä. Vaikka Spaenhahissa on vahvoja pohjois-baklunishilaisia (Yachokh) vaikutteita sen voidaan kuitenkin tunnistaa periytyvän muinaisesta koillis-flanilaisesta kielestä. Eräiden raporttien mukaan Burnealin metsää asuttavat heimot ovat flanilaista rotua, jos tämä pitää paikkansa voidaan heidän myös olettaa puhuvan kieltä, joka periytyy muinaisesta koillis-flanista.

Lounais-flanilaisella kielellä on ainakin yksi selviytynyt perillinen, Alad (tai Aladnhah), alkuperäinen Geoffin alueen kieli. Vaikka Keoish onkin syrjäyttänyt sen suurimmaksi osaksi, 50 - 100 000 ihmistä puhuu sitä yhä äidinkielenään Geoffin etelä ja länsiosissa, sekä pohjois-Sterichissä. Tämän lisäksi useat Geoffilaiset ovat kaksikielisiä ja puhuvat sitä toisena kielenään. Aladin murteet ja muiden lounais-flanilaisten kielien jäänteet ovat selviytyneet pienien Sterichiä ja Yeomanrya asuttavien populaatioiden käytössä.

Muinaisen flanin keskusryhmän kielellä ei tiettävästi ole ainuttakaan modernia perillistä. On kuitenkin todennäköistä, että Abbor-Alzin heimolaiset ovat perinnöltään flanilaisia, jos tämä pitää paikkansa he todennäköisesti kuuluvat tähän ryhmään. Myös rhenneiden kieli, jota Nyr Dyvin järvi-ihmiset käyttävät on yhä tutkimatta johtuen tämän ryhmän haluttomuudesta käyttää sitä ulkopuolisten parissa. Furyondilaiset ja Urnstilaiset tutkijat uskovat myös sen periytyvän keskusryhmän kielestä.

Sueliittiset kielet

Muinainen suloise, Suel Imperiumin yhtenäisyys esti suureksi osaksi muiden, kuin virallisen imperiaalisen kielen käytön. Valtakunnan kataklysmistä sortumista seuranneet kansainvaellukset vapauttivat kielellisen kehityksen tämän ryhmän sisällä, mutta nykypäivänä se tunnetaan parhaiten sen vaikutuksista muihin kieliin. Muinainen suloise on kuitenkin suuren akateemisen kiinnostuksen kohde ja sillä on näihin aikoihin selviytyneitä perillisiä.

Fruz, joka tunnetaan myös nimellä kylmä kieli, on Thillonrianin niemimaata asuttavien miljoonan barbaarin kieli. Sen erikoispiirteenä on voimakkaat lainaukset muinaisesta koillis-flanista. Vaikka jokaisella kolmesta barbaariheimosta on oma murteensa, kaikki kolme ovat keskenänsä ymmärrettäviä.

Lendorian on eristäytynyt suloise kieliperheen osa. Tämä vaikeasti ymmärrettävissä oleva eristäytynyt kieli on käytössä ainoastaan Spindriftin saaristossa sijaitsevalla Lendoren saarella. Lendorian on oletuksen mukaan sekundäärinen kieli (Aerdin ollessa ensisijainen) ja sen käyttö on lähinnä rituaalista. Gaxyg on myös väittänyt, ettei Lendorianilla ole mitään yhteyttä Fruziin, mutta kunnollisen saaristoon suuntautuneen tutkimuksen puuttuessa ei tätä eriskummallista väitettä voida kommentoida.

Etelään paenneet sueliitit näyttävät sekoittuneet alkuperäiskansoihin kadoten kokonaan. Muutaman sueliittisen kansan jäänteiden huhutaan yhä olevan olemassa, esimerkkinä on käytetty Kirkkaan autiomaan paimentolaisia, joista osa tai mahdollisesti kaikki puhuvat muinaisesta suloisesta periytyvää kieltä.

Oeridiittiset kielet

Suurin osa Flanaessissa puhutuista moderneista kielistä ovat osa Oeridiittistä kieliperhettä. Wanhalla oeridianilla oli lukuisia haaroja, joista suurimmalla osalla ei ole enää perillisiä Flanaessin alueella ja useat näistä ovat todennäköisesti kuolleet. Käsittelemme ainoastaan kaksi tämän kieliperheen tärkeintä jäsentä. Oeridilaiset kansat jotka pakenivat itään Baklunilais-Suloisen sodan tieltä (ja jotka saapuivat Flanaesiin noin vuonna 180 OR) puhuivat lukuisia wanhan ylhäisen oeridianin (tunnetaan myös wanhana oeridianina tai ylhäisenä oeridianina) murteita. Muut oeridilaiset pakenivat pohjoiseen, josta he (ensin sekoituttuaan baklunilaisiin kansoihin) palasivat valloittavina paimentolaisina noin vuonna 960 OR. Näiden paimentolaisten puhuma kieliryhmä tunnetaan alhaisena oeridianina.

Keoish modernissa muodossaan on vanhan keolandin perinnöllinen, eli wanhan korkean oeridianin ja suloisen yhdistelmä, joka oli vakiintunut viimeistään vuoteen 900 OR mennessä. Kieliopillinen rakenne on suurimmaksi osaksi oeridilainen, mutta lauseen muoto ja kirjoittamiseen käytetyt merkit ovat selvästi sueliittisiä. Sanasto on molempien kielten hybridi. Tätä aerdi intellektuellien traditionaalisesti ylenkatsoma kieltä puhuu noin viisi miljoonaa lounais-flanaessissa asuvaa ihmistä. Vaikka huomattavia paikallisia eroja voidaankin havaita erityisesti Ulekin (uleki tai Lortmillin keoish) ja Meri Prinssien (Jeklean keoish) alueilla, kaikki kielet ovat keskenään ymmärrettäviä.

Velondi, jota puhuvat lukuiset Ververdyva joen varrella asuvat maanviljelijät on myös vanhan korkean oeridianin perillinen. Tämän lähes tuhatvuotiaan pienen kielen juuret ovat tämän alueen ennen Suurkuningaskunnan satraappien perustamista asuttaneen oeridilaisen heimon puhumassa murteessa.

Bezirsh/Bezirkish, yksi Perrenlandissa puhutuista kielistä on myös yksi korkean oeridinianilaisen perheen jäsenistä. Tämä kieli periytyy niiltä oeridinialaisilta heimoilta, jotka ovat sulautuneet flanilaisiin alkuperäisasukkaisiin kansainvaellusten myöhemmissä vaiheissa. Kieli on saanut voimakkaita vaikutteita flanilaisista spaenhahin ja baklunisesta yachohkin kielistä, ja se ei näin ollen muistuta mitään muuta oeridinialaista kieltä velondia lukuun ottamatta.

Nyrondi on kollektiivinen termi, joka kuvaa kaikkia Nyrondin kuningaskunnan murteita. Nämä kielet ovat saaneet alkunsa vanhasta nyrondilaisesta kielestä, joka oli vanhan korkean oeridianin murre jota Nyrondalilaisiksi kutsuttu heimo puhui ennen kuin aerdilaiset valloittajat alistivat heidät (vuonna 535 OR). Suurin osa näistä murteista ei ole ymmärrettäviä aerdin puhujille, mutta suurin osa Nyrondia puhuvista puhuu Nyrondalia toisena kielenään.

Aerdilaisten heimo puhui "keskiaerdia", josta tuli myöhemmin heidän perustamansa Suurkuningaskunnan yleiskieli. Tutkijat ovat alkaneet kasvavissa määrin pitää keskiaerdia ja vanhaa aerdia erillisinä kielinä. Jälkimmäinen näistä oli vanhan korkean aerdin kielen murre, jota aerdin heimo puhui ennen Suurkuningaskunnan syntyä ja se sisälsi huomattavasti vähemmän flanin ja suelikin kielisiä vaikutteita kuin keskiaerdi. Suurkuningaskuntalaisten tutkijoiden väitteitä kielensä "puhtaudesta" pidetään useimpien riippumattomien tutkijoiden keskuudessa naurettavina. Keskiaerdi oli muinoin valtakieli suuressa osassa Flanaessia ja sittemmin se kehittyi kahdeksi erilliseksi kieleksi: Ferrondiksi ja nykyaikaiseksi aerdiksi.

Ferrondi on hallitseva kieli Furyondyn ja Velunan alueella, sekä Nyr Dyvin länsirannalla. Sitä puhuu vähintään neljä miljoonaa ihmistä. Huolimatta ferrondin tärkeydestä Gaxyg on jättänyt sen täysin vaille huomiota, ja vaikuttaakin siltä, että Suurkuningaskunnan tutkijat haluavat nähdä ferrondin aerdin korruptoituneena muotona. Tämä näkökanta ei tunnu ottavan lainkaan huomioon kielten huomattavia eroavaisuuksia. Suurkunigaskunnan rappion edetessä ja rajavaltioiden itsenäistyessä kielelliset erot kasvoivat. Furyondyn kuningaskunta perustettiin 898 OR, ja tämän jälkeen ferrondi on ollut selkeästi alueen valtakieli. Huhujen mukaan ferrondin muinaista ja rappeutunutta muotoa puhutaan Blackmoorissa.

Aerdi, niin kutsuttu "yleiskieli" on käytössä Suurkuningaskunnassa, Nyrondissa sekä näiden lähialueilla ja sitä käyttää enemmän ihmisiä kuin mitään muuta kieltä, etenkin jos laskee tähän mukaan kaikki sen murteet. Arvion mukaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä käyttää aerdia äidinkielenään ja yli 10 miljoonaa käyttää sitä toisena kielenään. Suurkuningaskunnan ja Nyrondin yhteenlaskettu populaatio on riitävän suuri sisäisten murteiden kehitykseen, erityisesti etelässä keskushallinnolle vihamielisten "Iron leagueksi" kutsuttujen läänien alueella.

Korkea aerdi nimeä käyttävät monet aerdi oppineet ja ylimykset kuvaamaan koko kieltä, mutta oikeampi rajaus termille saattaisi olla heidän itsensä (ylimysten ja tutkijoiden) käyttämä murre. Suurkuningaskunnan ulkopuolella, Nyrondissa, Palessa ja Urnstin valtioissa on kehittymässä omat murteensa.

Lopuksi pitää korostaa Nyrondin ja Nyrondalin kielten välistä erilaisuutta. Nyrondi on vanha kieli, jota käytettiin jo ennen Kahden Viikon Taistelua ja sitä käytetään yleisesti Nyrondin syrjäseuduilla. Nyrondal on taas murre, joka on kehittymässä Nyrondin kuningaskunnan aerdia puhuvien asukkaiden keskuudessa.

Bakluniset Kielet

Kaukolännen bakluniittiset valtiot käyttävät kielenään baklavaa, joka on muinaisen baklunin suora jälkeläinen. Idän oppineet tuntevat tämän kielen myös nimellä keskibakluni. Gaxyg on väittänyt, että muinainen bakluni on selvinnyt muuttumattomana eräiden paynimi heimojen keskuudessa meidän päiviimme saakka. Tämä on jälleen yksi hyvä esimerkki hänen riittämättömistä tiedoistaan ja tavastaan luottaa huhupuheisiin. Baklunisien kielten varsinainen tutkimus on ollut lähes olematonta Suurkuningaskunnassa, kuten norsunluutorneissaan tutkimuksiaan tekeviltä aerdi oppineilta odottaa saattaa. Baklavaa puhuu vähintään kolme miljoonaa ihmistä. Eräät Paynimien Tasankojen heimot käyttävät myös tiettyjä ei baklavaan kuuluvia keskibaklunin murteita.

Eri populaatioiden jatkuva sekoittuminen Ketin valtakunnan alueella on mielenkiintoinen tutkimuskenttä. Vaikka Ketin keskibakluninen murre onkin ymmärrettävä baklavan puhujalle, jotkut tutkijat väittävät, että näiden kielien välillä on riittävästi eroja (tärkein näistä on ablatiivi sijamuodon puuttuminen), jotta niitä voidaan pitää erillisinä kielinä.

Oeridisten ja Bakluunisten pakolaisryhmien muinainen sekoittuminen loi kielen, joka yhdistää muinaisen baklunin ja alhaisen oeridianin (kts. Oeridiset kielet yllä). Näiden ryhmien myöhemmin valitsemien asuinseutujen mukaan näistä kielistä muodostui kaksi alaryhmää joista käytetään nimityksiä pohjoinen- ja eteläinen bakluni.

Yachokh on Susi ja Tiikeri paimentolaisten puhuma pohjois- bakluni ryhmään kuuluva kieli, jota puhuu vajaa miljoona ihmistä. Näiden kahden ryhmän käyttämien kielien välille on kehittynyt murre eroja, mutta Yachokhia pidetään silti yhtenä kielenä. Tämä kuitenkin saattaa muuttua tulevaisuudessa kenttätutkimuksien tuloksien pohjalta.

Paynim heimot puhuvat useita etelä baklunilaisia kieliä, mutta tärkein näistä on uli, Ullin valtion kieli. Ulia puhuu ainakin puoli miljoonaa ihmistä.

Game Mechanics

Summary

The concepts contained in here draw heavily on the languages system from the "Dragon Warriors" RPG by Dave Morris and released by Corgi books (mainly) in Australia and the UK in the mid-1980's. If you run across any of the books in this series of 6, grab them! DW is the best RPG system I have run across in my 15 years of gaming. Anyway, a summary of DW terms (that DM's will probably adapt as they see fit for their own campaigns)..

Proficiency:
Basic - a smattering of vocabulary (eg. 'cold', 'hungry', 'mercy')
Intermediate - Conversant, but will occasionally be misunderstand.
Fluent - Can think in the language.

Complexity:
Simple, Undemanding, Complex, Abtruse.
As an example, Ferral (the secret diplomatic language of the Iron League) would be Simple (only able to explain limited concepts) and Modern Chinese (with its reliance on word order, pronunciation and even pitch) would be Abtruse to most westerners.

Relatedness:
Close - as related as say Italian and Spanish are. Lowers the complexity of the closely related language by one step (if you have Intermediate proficiency in the first language) or two steps (if you are Fluent in the first language).
Distant - as related as say English and French are. Lowers the complexity of the distantly related language by one step if you are Fluent in the first language.